Ai että aloitin sitten kirjoittamaan blogia ja sitten jätän homman kesken. *hmph*, ei kai tälläinen peli vetele.
Paljon on siis tapahtunut viime kirjoitukseni jälkeen.
Uutta vuotta pääsimme vietäämään Turkuun sitten hieman myöhässä kun mieheni oli Sellossa silloin aattona ja pääsi kotiin vasta neljän jälkeen. Uusi vuosi vaihtui hyvien ystävien seurassa. Jäimme heidän nurkkiin sitten koko viikonlopuksikin. Ystävävämme olivat juuri muuttaneet ennen joulua ja Gonza ei oikein jostain syystä tykännyt tästä muutoksesta. Vaikka talossa oli tutut ihmiset, tutut koirat ja huonekalutkin, niin ilmeisesti talon uusi tuoksu epäilytti meidän vanhaa herraa. Päivät menivät hyvin, mutta iltaisin alkoi levottomuus ja läähätys. Aluksi luulimme, että se johtui siitä kun soitimme vinyyleitä, ja ilmeisesti siitä syntyy hieman erilainen ääni kuin cd-levyistä, mutta kun laitoimme musiikin pois, niin levottomuus jatkui. En tiedä mistä johtui, kotona taas Gonza oli oma itsensä. Diego jatkoi riehumistaan koko uuden vuoden ajan, hänellä kun tuota energiaa riittää, onneksi riitti 5-vuotiaalla Helmilläkin.


Muuten uuden vuoden tienoo sujui todella rauhallisesti koirien kanssa
. Ja tehtiin siinä Tuomakselle venekin. Kiitos loistaville isännälle ja emännälle!!


Sunnuntaina 3.1.2010 pääsimme Diegon kanssa tapaamaan kaikkia, ja se olikin mahtavaa. Kiitos kaikille mukanaolleille.

Gonza sai sitten lähteä mukaani (ilman Diegoa) Tampereelle 8.1., ja se oli hänen mielestään aikas siistiä. Olin vanhempieni luona viikonlopun, ja meillä oli kyllä ihan "uusi" koira. Oli ihana itsellekin ottaa pieni tauko pentutouhuista ja olla taas fiksun ja aikuisen koiran kanssa.
Tutntui myös siltä, että on se G nyt jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, ja hän nautti siitä kun oli huomion keskipisteenä, ja äitini aamujuustot olivatkin vain hänelle taas, ei mitään valkoista kuuttia jakamassa aamujuustoja tai (vartavasten koiralle ostettua) lauantaimakkaraa.
Suuri Kiitos Isälle koiran ulkoilutuksista, toivottavasti allergiat helpottivat
.
Keskiviikkona 13.1. alkoi Diegolla pentujen näyttelykurssi, joo minä en ole aiemmin ollut mikään näyttelyihminen, mutta ajattelin, että jos sitä nyt käyttäisi Diegon edes kerran tai kaksi näyttelyissä, sittenpähän saadaan joku mielipide millainen kuutti meillä on, omasta mielestä(mme) kun on NIIN ihana
. Enemmän se kurssi on kai minulle kun koiralle.. Ainakin itse sitten hieman tiedän mitä siellä näyttelyissä pitää osata. Olen vakuuttunut siitä, että D oppii, mutta oppiiko emäntä? Kurssi oli loistava paikka muutenkin meille kun Diegosta on tullut oikein kunnon räksyttäjä, niin siellä saatiin myös harjoitella hiljaaolemista. Oli se NIIN liikuttavaa katsella Diegoa kun hänestä minun mielestä puhkui intoa ja halua oppia, ja sit hä oli niin polleena, kun kehuin ja sai palkkaa. On tuo koiran kanssa tuohuaminen palkitsevaa.
Eilen nähtiin taas Nelliä, ja voi kuinka meillä taas oli niin mukavaa. Telmittiin Nellin omistajan kanssa metsässä umpihangessa ja sisarukset saivat juosta, painia ja temmeltää, ja oli se umpihanki heillekin hyvää liikuntaa. Ollaan me aikas papupatoja, vai mitä Pirkko?? Juttua riitti hyvin kahden tunnin lenkille. Minä en vain tajua mikä siinä on, että kamera on nyt molemmilla kerroilla jäänyt kotiin. Huomenna sitten kamera mukaan kun on vesikoiratreffit. Tässä taas hämärässä Kasavuorella otettu kännykkäkuva.

edessä on Nelli ja takana Diego.
Tänään, nii-in, vasta tänään oltiin Diegon kanssa 4kk-rokotuksissa. No lääkäri sanoi 3kk-rokotuksissa, että 3-6 viikon päästä sitten, tänään oli melkein tuo 6 viikkoa täynnä. Diegoa kehuttiin iloiseksi, sosiaaliseksi rohkeaksi, reippaaksi ja suloiseksi. Ei siinä voinut emäntä kun.. nin myötäillä, eipä ole paljoa vastalauseita :). Heti kyllä kun menimme vastaanotolle, ja nostin D:n pöydälle, niin lääkäri kysyi "onkos tämä kookas rotunsa edustaja ... joo niin ajattelinkin, jotkut aikuiset nartut voivat olla tämän kokoisia". Diego painoi hieman yli 13 kiloa, Gonza painoi tokassa rokotuksessaan 10,9 kiloa, toisaalta oli kolme viikkoa nuorempi. Putkiluut kuulemma kasvavat tuonne 6-8 kuukauteen asti, että on tässä Diegolla vielä aikaa kasvaakin.. Hmm, kuinkahan iso pojasta tulee? täytyykö ostaa isompi asunto? Diego ei ole yhtään lihavakaan, senkin sanoi lääkäri (vaikka näenhän sen itsekin), ruoka pojalle maistuu. Ainoa sellainen "harmillinen" juttu oli kun lääkäri katsoi Digon hampaat ja totesi, että alapurenta jää osittain tai että ainakin yksi alahammas on ulompana ku ylähampaat. Eihän se Diegon terveyteen vaikuta millään tavalla, mutta kun itse olin ajatellut sitten käydä näyttelyssäkin näyttämässä meidän kuuttia, mutta mites ne tuomarit sit suhtauuu kun hampaat eivät ole suorassa rivissä?
Liitulakuilla täällä pk-seudulla on muuten "perhelääkäriasema", Diego ja Nelli käyvät samalla
.
Vaihdoin muuten ennen joulua Diegon ruuan Defu -merkkiseen ruokaan, ja on silmien rähmä muuttunut kuivemmaksi, eikä värjää enää nenänpieltä. Olen oikein tyytyväinen. Merkkiin törmäsin alkujaan lähikaupassamme SuperPetzissä, kun ajattelin vaihtaa Gonzan ruuan vuosi pari sitten kun pierut olivat runsaita ja "silent but violent" -tyyppisiä. Vaihdettuani tähän, ilmavaivat ovat hävinneet kokonaan.
Paljon on siis tapahtunut viime kirjoitukseni jälkeen.
Uutta vuotta pääsimme vietäämään Turkuun sitten hieman myöhässä kun mieheni oli Sellossa silloin aattona ja pääsi kotiin vasta neljän jälkeen. Uusi vuosi vaihtui hyvien ystävien seurassa. Jäimme heidän nurkkiin sitten koko viikonlopuksikin. Ystävävämme olivat juuri muuttaneet ennen joulua ja Gonza ei oikein jostain syystä tykännyt tästä muutoksesta. Vaikka talossa oli tutut ihmiset, tutut koirat ja huonekalutkin, niin ilmeisesti talon uusi tuoksu epäilytti meidän vanhaa herraa. Päivät menivät hyvin, mutta iltaisin alkoi levottomuus ja läähätys. Aluksi luulimme, että se johtui siitä kun soitimme vinyyleitä, ja ilmeisesti siitä syntyy hieman erilainen ääni kuin cd-levyistä, mutta kun laitoimme musiikin pois, niin levottomuus jatkui. En tiedä mistä johtui, kotona taas Gonza oli oma itsensä. Diego jatkoi riehumistaan koko uuden vuoden ajan, hänellä kun tuota energiaa riittää, onneksi riitti 5-vuotiaalla Helmilläkin.


Muuten uuden vuoden tienoo sujui todella rauhallisesti koirien kanssa
. Ja tehtiin siinä Tuomakselle venekin. Kiitos loistaville isännälle ja emännälle!!

Sunnuntaina 3.1.2010 pääsimme Diegon kanssa tapaamaan kaikkia, ja se olikin mahtavaa. Kiitos kaikille mukanaolleille.


Gonza sai sitten lähteä mukaani (ilman Diegoa) Tampereelle 8.1., ja se oli hänen mielestään aikas siistiä. Olin vanhempieni luona viikonlopun, ja meillä oli kyllä ihan "uusi" koira. Oli ihana itsellekin ottaa pieni tauko pentutouhuista ja olla taas fiksun ja aikuisen koiran kanssa.
Tutntui myös siltä, että on se G nyt jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, ja hän nautti siitä kun oli huomion keskipisteenä, ja äitini aamujuustot olivatkin vain hänelle taas, ei mitään valkoista kuuttia jakamassa aamujuustoja tai (vartavasten koiralle ostettua) lauantaimakkaraa.Suuri Kiitos Isälle koiran ulkoilutuksista, toivottavasti allergiat helpottivat
.Keskiviikkona 13.1. alkoi Diegolla pentujen näyttelykurssi, joo minä en ole aiemmin ollut mikään näyttelyihminen, mutta ajattelin, että jos sitä nyt käyttäisi Diegon edes kerran tai kaksi näyttelyissä, sittenpähän saadaan joku mielipide millainen kuutti meillä on, omasta mielestä(mme) kun on NIIN ihana
. Enemmän se kurssi on kai minulle kun koiralle.. Ainakin itse sitten hieman tiedän mitä siellä näyttelyissä pitää osata. Olen vakuuttunut siitä, että D oppii, mutta oppiiko emäntä? Kurssi oli loistava paikka muutenkin meille kun Diegosta on tullut oikein kunnon räksyttäjä, niin siellä saatiin myös harjoitella hiljaaolemista. Oli se NIIN liikuttavaa katsella Diegoa kun hänestä minun mielestä puhkui intoa ja halua oppia, ja sit hä oli niin polleena, kun kehuin ja sai palkkaa. On tuo koiran kanssa tuohuaminen palkitsevaa.Eilen nähtiin taas Nelliä, ja voi kuinka meillä taas oli niin mukavaa. Telmittiin Nellin omistajan kanssa metsässä umpihangessa ja sisarukset saivat juosta, painia ja temmeltää, ja oli se umpihanki heillekin hyvää liikuntaa. Ollaan me aikas papupatoja, vai mitä Pirkko?? Juttua riitti hyvin kahden tunnin lenkille. Minä en vain tajua mikä siinä on, että kamera on nyt molemmilla kerroilla jäänyt kotiin. Huomenna sitten kamera mukaan kun on vesikoiratreffit. Tässä taas hämärässä Kasavuorella otettu kännykkäkuva.

edessä on Nelli ja takana Diego.
Tänään, nii-in, vasta tänään oltiin Diegon kanssa 4kk-rokotuksissa. No lääkäri sanoi 3kk-rokotuksissa, että 3-6 viikon päästä sitten, tänään oli melkein tuo 6 viikkoa täynnä. Diegoa kehuttiin iloiseksi, sosiaaliseksi rohkeaksi, reippaaksi ja suloiseksi. Ei siinä voinut emäntä kun.. nin myötäillä, eipä ole paljoa vastalauseita :). Heti kyllä kun menimme vastaanotolle, ja nostin D:n pöydälle, niin lääkäri kysyi "onkos tämä kookas rotunsa edustaja ... joo niin ajattelinkin, jotkut aikuiset nartut voivat olla tämän kokoisia". Diego painoi hieman yli 13 kiloa, Gonza painoi tokassa rokotuksessaan 10,9 kiloa, toisaalta oli kolme viikkoa nuorempi. Putkiluut kuulemma kasvavat tuonne 6-8 kuukauteen asti, että on tässä Diegolla vielä aikaa kasvaakin.. Hmm, kuinkahan iso pojasta tulee? täytyykö ostaa isompi asunto? Diego ei ole yhtään lihavakaan, senkin sanoi lääkäri (vaikka näenhän sen itsekin), ruoka pojalle maistuu. Ainoa sellainen "harmillinen" juttu oli kun lääkäri katsoi Digon hampaat ja totesi, että alapurenta jää osittain tai että ainakin yksi alahammas on ulompana ku ylähampaat. Eihän se Diegon terveyteen vaikuta millään tavalla, mutta kun itse olin ajatellut sitten käydä näyttelyssäkin näyttämässä meidän kuuttia, mutta mites ne tuomarit sit suhtauuu kun hampaat eivät ole suorassa rivissä?
Liitulakuilla täällä pk-seudulla on muuten "perhelääkäriasema", Diego ja Nelli käyvät samalla
.Vaihdoin muuten ennen joulua Diegon ruuan Defu -merkkiseen ruokaan, ja on silmien rähmä muuttunut kuivemmaksi, eikä värjää enää nenänpieltä. Olen oikein tyytyväinen. Merkkiin törmäsin alkujaan lähikaupassamme SuperPetzissä, kun ajattelin vaihtaa Gonzan ruuan vuosi pari sitten kun pierut olivat runsaita ja "silent but violent" -tyyppisiä. Vaihdettuani tähän, ilmavaivat ovat hävinneet kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti